Systems action design research : delineation of an application to develop hybrid local climate services

In this thesis, a Systems Action Design Research (SADR) model was developed, which allows the Action Design Research Paradigm to be extended to process hybrid systems of stationary or changing interacting systems; including both quantitative and qualitative aspects. The crucial challenge is to get the experts and grass-root end-users to work together actively in a participatory and cocreative way instead of the foremost current expert dominated practices. Hence the basic model is engaged with an epistemic Delphi entry process, which considers the particular application. This study delineates a unique application to develop hybrid local climate services, which take into account also humanitarian values and presents three case studies done in Mozambique, Kenya, and Tanzania conducted by design thinking.Tutkimuksessa on kehitetty vuorovaikutteisten järjestelmien toiminnan suunnittelun tutkimusmalli, joka laajentaa aikaisempia toiminnan suunnittelun tutkimusmalleja stationaarisiin tai muuttuviin vuorovaikutteisiin mahdollisimman kokonaisvaltaisiin eli hybrideihin järjestelmiin. Malli ottaa huomioon sekä määrällisiä että laadullisia tekijöitä. Vielä nykyisin vallalla olevien asiantuntijapainotteisten käytäntöjen välttämättömänä haasteena on saattaa asiantuntijat ja ruohonjuuritason loppukäyttäjät työskentelemään yhteisen luovuuden merkeissä osallistavalla tavalla. Tästä syystä kehitetyn mallin olennaisena osana on episteeminen, sovelluskohtainen Delphi-prosessi. Sovelluksena toteutettavien hybridien paikallisten loppukäyttäjien tietotarpeita palvelevien mobiili-ilmastomallien osalta viitoitetaan tämän sovelluksen pääpiirteet tutkimuksessa esitetyn mallin näkökulmasta sekä esitetään kolmen Itä-Afrikassa (Mosambik, Kenia ja Tansania) suunnitteluajattelun mukaisesti toteutetun ideointiprojektin ehdotukset. Kehitettävissä mobiiliilmastopalveluissa otetaan soveltuvin osin huomioon myös humanitaariset arvot. Tulokset osoittavat, että kehitetty malli voi avata uusia näköaloja hybridien paikallisten mobiili-ilmastopalvelujen kehittämiseen ruohonjuuritason viljelijöille

Design science research for holistic climate services

The innovated fitness-utility Systems Design Research (SDR) model is generalized from the Extended Action Design Research (EADR) model and discussed in terms of the Design Science Research (DSR) framework. In the context of SDR as well as the recent Paris Agreement, the 2030 Agenda for Sustainable Development and the Agenda for Humanity the challenges of holistic climate services are discussed. As an application of the trans-disciplinary SDR holistic grass-root mobile climate services are developed for local farmers in communities of an African developing country

Quality of life several years after orthodontic-surgical treatment with bilateral sagittal split osteotomy

Objective: To analyse oral health related quality of life (OHRQoL) several years after orthognathic treatment in patients who had Class II malocclusion with retrognathic mandible. Material and methods: The initial study cohort comprised 151 patients with orthognathic treatment in 2007-2011. Of them, 77 patients (Group 1, mean age 41 years, range 19-71 years, 71% women) were clinically examined 6 years (range 4-8 years) after bilateral sagittal split osteotomy (BSSO). Group 2 included 24 former patients (mean 48 years, range 25-79 years, 50% women) who were willing to participate in a structured telephone interview. Group 3 consisted of 22 prospective patients (mean 35 years, range 18-56 years, 86% women) with a recent orthognathic treatment plan and awaiting treatment. QoL was assessed using two questionnaires, OHIP-14 and OQLQ. Results: Based on responses, patients who had received orthognathic treatment (Groups 1 and 2) had better QoL than those awaiting treatment (Group 3). Conclusion: Conventional orthognathic treatment, including mandibular advancement with BSSO, seems to have a positive long-term effect on patients' QoL. More long-term follow-up studies are needed to assess the real impact of treatment on patients' lives in the long run.</p

Haitallisten aineiden tarkkailu – päästöt ja vaikutukset vesiin

Velvoitetarkkailuissa on toistaiseksi kiinnitetty varsin vähän huomiota jätevesien ja muun ihmistoiminnan vuoksi ympäristöön joutuviin haitallisiin yhdisteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kemikaalien runsas ja monipuolinen käyttö tuotannossa ja kotitalouksissa sekä toisaalta kansainvälisestä ja kotimaisesta lainsäädännöstä johtuvat vaatimukset ovat lisänneet paineita liittää vierasaineita koskevia selvityksiä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailuihin. Esteenä on usein ollut epätietoisuus tarkkailtavien aineiden valinnasta, menetelmistä ja tarkkailuohjelmien muista yksityiskohdista. Tämä ohje on laadittu edistämään haitallisten aineiden tarkkailua sekä jätevesissä, pohjavesissä että pintavesissä. Se on tarkoitettu tarkkailua käsittelevien ja valvovien kuntien ja valtion viranomaisten, tarkkailua suorittavien laitosten ja tarkkailuvelvollisten toiminnanharjoittajien käyttöön. Julkaisu on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuvataan asiaan liittyvää lainsäädäntöä, päästölähteitä, vesienhoitolain vaikutuksia tarkkailuun sekä kansainvälisiä käytäntöjä. Toisessa osassa esitetään suosituksia tarkkailujen järjestämiseksi ja havainnollistetaan suosituksia esimerkkitapauksilla. Haitallisten aineiden tarkkailun lisäksi julkaisussa kuvataan eräitä muitakin tarkkailuasioiden hoitoon yleisesti suositeltavia menettelytapoja, kuten tarkkailujen hyväksymiskäytäntöjä, raportointia ja laadunvarmistusta. Yhdenmukaisten menettelytapojen kuvaamista pidettiin tärkeänä, koska velvoitetarkkailuille annetut yleisohjeet ovat vuodelta 1992, eikä niitä ole uudistettu sen jälkeen. Haitallisten aineiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tulee perustua riskiarviointiin ja uuden toiminnan kyseessä ollen myös riittäviin ennakkoselvityksiin. Tarvittaessa tarkkailuun tulisi kuulua syy-seuraussuhteita selvittäviä tutkinnallisia jaksoja, joiden tuottaman tiedon avulla tarkkailuista saattaa olla mahdollista karsia pois epäolennaisia osia ja keskittyä toimintaa herkimmin kuvaaviin muuttujiin. Julkaisussa korostetaan tarkkailujen kehittämistä sen mukaan, miten tietoa kertyy. Lisäksi on haluttu nostaa esiin biotestauksen mahdollisuuksia jätevesijakeiden ja kokonaisjätevesipäästöjen vaikutuksia selvitettäessä. Tarkkailun parhaita käytäntöjä ja suositeltavia valintoja on havainnollistettu muutamin kuvitteellisin esimerkkitapauksin

Reduced beta-cell function in early preclinical type 1 diabetes

Objective: We aimed to characterize insulin responses to i.v. glucose during the preclinical period of type 1 diabetes starting from the emergence of islet autoimmunity. Design and methods: A large population-based cohort of children with HLA-conferred susceptibility to type 1 diabetes was observed from birth. During regular follow-up visits islet autoantibodies were analysed. We compared markers of glucose metabolism in sequential intravenous glucose tolerance tests between 210 children who were positive for multiple (>= 2) islet autoantibodies and progressed to type 1 diabetes (progressors) and 192 children testing positive for classical islet-cell antibodies only and remained healthy (non-progressors). Results: In the progressors, the first phase insulin response (FPIR) was decreased as early as 4-6 years before the diagnosis when compared to the non-progressors (P=0.001). The difference in FPIR between the progressors and non-progressors was significant (P Conclusions: FPIR is decreased several years before the diagnosis of type 1 diabetes, implying an intrinsic defect in beta-cell mass and/or function.Peer reviewe

An Implementation of a Semantic, Web-Based Virtual Machine Laboratory Prototyping Environment

Creation of virtual machine laboratories – simulated planning and learning environments demonstrating function and structure of working machines – often involve a lot of manual labor. A notable source of the labor is the programming required due to changes in structural and functional models of a system. As a result, rapid prototyping of a virtual machine laboratory becomes difficult, if not impossible. We argue that by using a combination of semantic modeling and prototyping with a web-based system, more rapid development of virtual machine laboratories can be achieved. In this paper, we present the design and implementation of a semantic, web-based virtual machine laboratory prototyping environment. Application of the environment to a case example is also described and discussed.Peer reviewe

Yrityssaneeraus ja yrityksen johdon vastuu saneeraushakemuksen vireilletuloa edeltävistä oikeustoimista

Yrityssaneerauslain mukainen yrityssaneerausmenettely tarjoaa maksuvaikeuksiin joutuneelle yritykselle keinon jatkaa toimintaa velkajärjestelyn ja erityisesti vuoden 2007 uudistuksessa painotetun toiminnallisen saneerauksen kautta. Saneerausmenettelyn käytöllä yhtäältä puututaan velkojien saamisoikeuksiin ja toisaalta pyritään turvaamaan velkojille konkurssia parempi jako-osuus saatavilleen. Tutkielmassani tutkin, millä edellytyksillä yrityssaneerauslain mukaisen yrityssaneerausmenettelyn käyttäminen voi aktualisoida vahingonkorvaus- tai rikosoikeudellisen vastuun osakeyhtiön johdolle. Vaikka saneerausmenettelyn ei pitäisi määritelmän mukaan voida aiheuttaa vahinkoa velkojille yleensä, sitä voidaan käyttää edun tavoitteluun yksittäisten velkojien kustannuksella esimerkiksi velkaantumalla välittömästi ennen saneerausmenettelyä tietyn velkojan suuntaan. Tällainen velkoja on tutkielman tyyppitapauksessa tavarantoimittaja. Tutkielmassani käsittelen myös yhtiön itsensä vastuuta sopimuskumppaneille ja yrityssaneeraukseen hakeutumisen vaikutusta yhtiön sopimussuhteisiin. Normaalin liiketoiminnan puitteissa tehdystä oikeustoimesta tuskin voi koitua henkilökohtaista vastuuta yhtiön johdolle tai edes vahingonkorvausvastuuta yhtiölle itselleen, vaikka saneeraukseen hakeutumisen takia vahinkoa olisikin aiheutunut muun muassa velkojen leikkaamisen seurauksena. Konkreettisia oikeustapauksia asian tiimoilta ei juurikaan ole, mutta soveltuvin osin olen pyrkinyt hyödyntämään Korkeimman oikeuden prejudikaatteja ja hovioikeuksissa käsiteltyjä tapauksia. Tutkielmassa käyn läpi yrityssaneerauksen teoriaa ja pureudun vahingonkorvausoikeuden niihin osa-alueisiin, jotka ovat relevantteja tutkielman kannalta. Käsiteltäviä kysymyksiä ovat työntekijäasemassa olevan yhtiön johtohenkilön vastuu, yhtiöoikeudellisessa toimielimessä toimivan johtohenkilön vastuu, johtohenkilöiden rikosoikeudellinen vastuu ja yhtiön sopimukseen perustuva vastuu. Kaikkia näitä kysymyksiä läpäisevänä ja yhdistävänä tekijänä on yhtiön ja sen edustajien lojaliteettivelvollisuus yhtiön sopimuskumppaneita kohtaan

Konserniavustus ja osakeyhtiö

Konserniavustus on vero-oikeudellinen tuloksentasauskeino konsernirakenteeseen järjestetyissä yhtiöissä. Konserniavustuslain säätämisen taustalla on ollut halu saavuttaa verovelvollisten tasapuolinen kohtelu riippumatta siitä, minkälaiseen muotoon verovelvollisen liiketoiminta on järjestetty. Konserniavustuslakia säädettäessä on kuitenkin olennaisilta osin jätetty huomiotta osakeyhtiölain vähemmistöosakkaiden ja velkojien suojaksi säädetyt säännökset, minkä johdosta konserniavustuslain ja osakeyhtiölain välinen suhde on oikeudellisesti epäselvä ja konserniavustuksen käyttö mahdollisesti vähemmistöosakkeenomistajia loukkaavalla tavalla on synnyttänyt useita riitoja. Toisaalta taas oikeudellisen tilan epäselvyyttä ylläpitää se, että yhtään konserniavustuksen ja osakeyhtiölain välistä problematiikkaa koskevaa riitaa ei ole päätynyt Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Tutkimuksessani käsittelen verotuksellista konserniavustusta osakeyhtiölain kannalta: miten konserniavustusta on tulkittava osakeyhtiölain systematiikassa ja millä tavalla konserniavustusta voidaan antaa niin, että se on osakeyhtiölain mukaan hyväksyttävissä. Toisaalta taas käyn läpi vähemmistöosakkeenomistajien käytettävissä olevat oikeussuojakeinot tilanteessa, jossa konserniavustusta käytetään mahdollisesti näiden oikeuksien loukkaamiseen. Tutkimukseni lopussa käsittelen kysymystä konserniavustuksen yhtiöoikeudellisesta sääntelystä myös oikeustaloustieteelliseltä kannalta. Tutkimukseni johtopäätöksinä esitän keinoja konserniavustuksen yhtiöoikeudelliseen arviointiin sekä vähemmistöosakkeenomistajien käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja käytännön konserniavustustilanteita silmällä pitäen. Edelleen tutkimuksessani tuon esille tapoja, joilla konserniavustusta voidaan käyttää yhtiöoikeudellisesti moitteettomasti ja sen, että konserniavustuspäätöksen osalta ehdoton yhtiöoikeudellinen varmuus menettelyn oikeellisuudesta voidaan saavuttaa vain noudattamalla osakeyhtiölain varojenjakoa koskevia säännöksiä konserniavustuspäätöstä tehtäessä